maanantai 30. tammikuuta 2017

Vihdoin päätös sukunimestä

Olen jo muutamaankin kertaan viitannut meidän keskusteluun sukunimiasiasta. Pohdin asiaa syvemmin viime vuoden puolella täällä ja mietin mitä vaihtoehtoja meillä on. Tarkkaavaisimmat lukijat tajusivat varmaan häämatkapostausta lukiessaan yhden asian. Matkaa varatessa täytyy olla tiedossa se nimi, joka tulee näkymään myös passissa kun matkalle lähdetään. Sekä minulla että Matiaksella on passit vanhenemassa, minulla ennen häitä ja Matiaksella melko pian häiden jälkeen joten passin uusiminen on molemmilla edessä ennen häämatkaa. Nyt ennen häämatkan varaamista meidän piti siis päättää, millä nimillä matkustetaan. Molemmat omilla nimillämme vai yhteisellä - ja jos näin niin kumman nimi molemmille tulisi.

Täytyy suoraan myöntää että tämä asia hieman kiristi meidän välejämme jonkun aikaa.. Kuten viimeksi jo mainitsin, minä olen pitkään ajatellut pitäväni oman nimeni, kuten myös Matias. Minua häiritsi ennen kaikkea se, jos minun automaattisesti oletettaisiin ottavan miehen nimi vain perinteisiin vedoten. Minusta myös tuntui, että paine Matiaksen nimen ottamiseen tuli tavallaan jostain meidän kahden välisen suhteen ulkopuolelta, eli juurikin siitä yleisestä ajatuksesta että naisen kuuluisi ottaa miehen nimi. Matias halusi myös keskustella aiheesta vielä oman perheensä kanssa ennen kuin tehdään päätöksiä kumpaankaan suuntaan.

Yhtenä iltana olimme sitten jo varaamassa häämatkaa kunnes tajusin että nimiasia täytyy päättää ennen sitä. Matias lähti lätkätreeneihin ja meidän keskustelu aiheesta jäi kesken. Minua ärsytti aivan suunnattomasti, pitkälti varmasti siksi kun en itse tiennyt mitä tekisin ja osittain tuntui että tämä asia vei intoa myös häämatkan varaamiselta. Pyörittelin sitten tuon illan eri vaihtoehtoja mielessäni itsekseni.. Jossain vaiheessa aloin jo miettimään, pääsisimmekö molempia miellyttävään lopputulokseen ikinä!

miehelle naisen sukunimi

Tulin siihen tulokseen että haluan meille ja meidän (toivottavasti) tuleville lapsillemme ehdottomasti kaikille yhteisen nimen. En itse halua kuitenkaan ottaa yhdistelmänimeä. Vaihtoehdoiksi jäi siis joko se, että minä ottaisin Matiaksen nimen tai hän ottaisi minun nimeni.

Oma sukunimeni on minulle tärkeä, mutta aloin miettimään asiaa tarkemmin.. Olinko kuitenkin tehnyt tästä asiasta itselleni vielä isomman asian kuin mitä sen oikeasti tarvitsisi olla? Olen ihmisenä sellainen, että kun jotain päätän niin pidän tiukasta periaatteistani kiinni. Mielestäni tämä on yleisesti ottaen hyvä piirre, mutta parisuhteessa - ja etenkin avioliitossa on tärkeää osata tehdä myös kompromisseja. Tulin siihen tulokseen että niin tärkeä kuin oma sukunimeni minulle onkin, niin olin vuosien saatossa tehnyt aiheesta itselleni liian ison numeron. Nimen vaihtaminen kun ei haittaa minun vanhempiani (päinvastoin, juteltuani oman perheeni kanssa oman sukunimeni pitämisestä, he enemmänkin ihmettelivät asiaa) eikä se haittaa minuakaan kun mietin asiaa tarkemmin. Olin enemmänkin jumiutunut omaan periaatteeseeni nimen pitämisestä kuin varsinaiseen nimeen.

Matiaksen sukunimi on oikein kaunis, sen olen myöntänyt jo aikoja sitten. Se sopii hyvin minun etunimeni kanssa yhteen. Se on jonkun verran yleisempi kuin nykyinen nimeni, mutta toisaalta kokonimikaimoja ei nopean taustatyön perusteella taida löytyä sen enempää kuin tälläkään hetkellä. Kaikkein parasta uudessa sukunimessä on kuitenkin se, mitä se edustaa. Samalla kun sanon 'tahdon' maailman ihanimmalle miehelle, otan myös hänen nimensä jota saan kunnian kantaa toivottavasti koko loppuelämän. Jos meille joskus suodaan lapsia, niin koko meidän perhettämme sitoo yhteinen nimi.

yhteinen sukunimi

Kerroin Matiakselle päätöksestäni vielä samana iltana ja oli ihanaa huomata miten otettu Matias oli. Hän tiesi että päätös oli minulle hankala ja selvästi kunnioitti päätöstäni. Matias oli myös aiemmin samana iltana ehtinyt myös keskustelemaan aiheesta oman isänsä kanssa, joten olimme molemmat aidosti miettineet asiaa.

Päätöksen tekemisen jälkeen minulla - ja luultavasti Matiaksellakin - oli helpottunut ja hyvä olo. Onneksi saimme tämänkin asian sovittua ilman suurempaa draamaa ja pääsimme myös varaamaan häämatkan. Oli muuten outoa kirjoittaa uusi nimi varauslomakkeeseen!! Kävin myös tottakai varaamassa jo itselleni uuden gmail-sähköpostiosoitteen.. Jokohan pitäisi alkaa harjoittelemaan uutta allekirjoitusta??

Oliko jollain muulla päätös sukunimestä hankala? Joko päätös on tehty ja mihin päädyitte?

Terveisin
Tuleva Rouva Hovi

12 kommenttia:

  1. Mukavaa, että sopu löytyi. :) Toki varmasti iso päätös sulle (muitan sun edellisen sukunimipostauksen), mutta jos lopulta on hyvä fiilis, niin varmasti oli oikea ratkaisu. :)

    Varmasti jännän tuntuista varata matka tulevaisuuden nimellä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On kyllä itselläkin helpottunut olo ja päätös tuntuu oikealta, vaikka uusi nimi sitten varmasti totuttelua vaatiikin :) tuo matkan varaaminen tulevalla nimellä oli kyllä tosi kummallista!! :D

      Poista
  2. Mullakin on kieltämättä ollut sukunimen kanssa kriisiä, lähinnä nyt kun päätös miehen sukunimen ottamisesta on jo tehty. Sitä oli jo niin tottunut omaan sukunimeensä että tuntuu oudolta yhtäkkiä muuttaa se. Mutta toisaalta myös tosi kivalta, eiköhän sitä pian totu <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän samat fiilikset nyt kun päätös on tehty, ja varmasti uusi nimi vaatii sitten totuttelua. :) hyvä kuitenkin että päätös on tehty!

      Poista
  3. Meillä käytiin aiheesta myös tiukkaa keskustelua, koska kumpikaan ei halunnut vaihtaa toisen nimeen, mutta kumpikin haluaisi mahdollisesti tulevien lasten kannalta yhteisen sukunimen. Me päädyimme myös kompromissiin, jossa otamme mieheni äidin tyttönimen käyttöön. Kumpikin joutuu reiluuden nimissä vaihtamaan nimeä ja ns. kärsimään nimi-identiteettituskan, mutta nimi on kaunis ja saamme yhteisen nimen.

    Hyvä, että teillekin syntyi miellyttävä kompromissa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa että tekin olette päässeet yhteisymmärrykseen ja tuohan on ihan loistava kompromissi :) minun äidin tyttönimi on valitettavasti niin kauhea (sori äiti!) että sitä emme halunneet ottaa käyttöön. :D muutenkaan kummankaan suvuista ei sopivaa nimeä valitettavasti löytynyt..

      Poista
  4. Siis ihan kun mä oisin kirjoittanut tän tekstin! Aivan samanlaisia ajatuksia.. Olin ajatellut, että pitäisin oman nimen, mutta tiedän miten tärkeää Villelle on, että ottaisin hänen sukunimen. Vaikka en täysin sujut ole vieläkään sen kanssa, että sukunimi vaihtuu niin ilmeisesti alitajunnassa olen jo hyväksynyt asian kun tilasin eBaysta tarroja "new mr&mrs Kaislasuo" :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehee hauskaa että on niin samanlaiset ajatukset! :D minäkään en ole vielä täysin sujut asian kanssa mutta pikkuhiljaa. Kaislasuo on muuten älyttömän kaunis nimi! :)

      Poista
  5. Meillä on kans nimikriisi (eikä se että tätä lukiessa tajusin, että ennen matkavarausta nimi pitää päättää yhtään helpota asiaa :D). Oma nimeni on tosi kansainvälinen, lyhyt ja helppo lausua joka kielellä. Toisaalta mieheni nimi on suomalaisittain sanottuna kauniimpi, mutta aivan mahdottoman vaikea englanniksi. Ajatuksena olisi muuttaa takaisin ulkomaille, joka puoltaisi minun nimeäni. Toisaalta miehen nimen ottaminen olisi perinteistä ja hänellä on aika perinteinen suku. Yhdysnimi olisi niin pitkä ja hankala, että se ei tule kyseeseen. Omien nimien pitäminen taas olisi ehkä vähän erikoista. No, ehkä tämä kriisi joskus ratkeaa. :)

    Nora / https://dreamerachiever.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä on tosiaan vielä tuokin puoli että ulkomaille muuton puolesta sinun nimesi olisi helpompi vaihtoehto. Mitä itse ajattelet siitä että 'perinteen' vuoksi kuuluisi ottaa miehen nimi?

      Tsemppiä teille valintaan, varmasti tekin pääsette vielä yhteisymmärrykseen tästä! :)

      Poista
  6. Ihanaa kun eksyin blogiisi, kohta luettu alusta loppuun😄 Meillä väännetään vielä sukunimestä molempien harvinaisuuden takia eikä kumpikaan mielellään ottaisi toisen sukunimeä. Miehellä 20 ja minulla alle 10 saman sukunimistä. Onneksi häät on vasta 2019 niin kerkeää vaikka keksiä uuden sukunimen😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka ja ihanaa tosiaan kun eksyit tänne! :) Kiva jos minun höpinät on kiinnostaneet!
      Huh, teillä on älyttömän harvinaiset sukunimet molemmilla joten päätös ei varmasti kyllä tosiaan ole helppo! Minulla on kuitenkin paljon yleisempi nimi ja silti päätös oli vaikea. Tsemppiä teille valintaan ja ihan niinkuin itsekin sanoit niin teillä on onneksi aikaa vielä vaikka uuden nimen keksimiseenkin jos ette muuten keksi ratkaisua :)

      Poista