Kolme vuotta

Maanantaina meillä tuli kolme vuotta yhteistä matkaa täyteen.

Sovimme että joulun lähestyessä ja hääsäästöjä kartuttaessa ei osteta ollenkaan lahjoja, vaan kävimme yhdessä ulkona syömässä vuosipäivän kunniaksi. Oli muuten ihanaa pitkästä aikaa rentoutua ihan täysin ja keskittyä ihan vaan toisiimme ilman mitään kiirettä hyvän ruuan ja viinin äärellä. Maanantaina sain vielä töiden jälkeen ihania ruusuja, jotka Matias oli vieläpä valinnut sisustukseen sopivasti! Normaalisti saan aina valkoisia ruusuja, mutta nämä olivat kyllä nappivalinta!

Stefan's Steakhouse - tonnikalaa alkuruuaksi

Poroa pääruuaksi

Oranssit vuosipäiväruusut

Vaikka sovittiin että lahjoja ei osteta, niin Matias oli (tapansa mukaan) hieman luistanut tästä. Olimme aikaisemmin sopineet että teetämme canvas-taulun yhdestä Jetron ottamasta kuvasta, ja Matias olikin hoitanut tämän yllätykseksi vuosipäivän kunniaksi. Taulusta tuli UPEA ja se löysi paikkansa makuuhuoneen seinältä. Joku voisi olla sitä mieltä, että tämän kokoinen taulu omalla naamalla on liioittelua, mutta meidän mielestämme se on ihan täydellinen. ;)

Tämä taisikin olla viimeinen seurustelun vuosipäivä mitä varsinaisesti juhlistetaan. Ollaan puhuttu että naimisiinmenon jälkeen juhlitaan sitten enää hääpäivää, toki pieniä muistamisia varmasti jatkossakin tehdään myös seurustelun ja kihlauksen vuosipäivänä.

Mitä vuosipäivää teillä juhlistetaan: seurustelun, kihlauksen vai häiden? Miten juhlistitte edellistä vuosipäiväänne?

Kohta hänen

Istumme kahdestaan autossa pitkän, työntäyteisen viikonlopun jälkeen. Ajamme kohti kotia. Aurinko laskee ja taivas on kaunis. Usva on laskeutunut peltojen ylle. Erinin Kohta hänen soi radiossa ja Matias ottaa minua kädestä kiinni. Tällaisina hetkinä muistaa sen, miten turhaa häistä stressaaminen ja hössöttäminen loppujen lopuksi on. Tärkeintä on se, että saan mennä naimisiin maailman ihanimman miehen kanssa.

Kohta hänen

Hän on minun.

Muista hengittää,

Kulkee tätä käytävää.

Tahdon päästä jo sun viereen seisomaan.

Miettii minne me vanhana muutetaan.

Hei kuulkaa kaikki huutakaa hallelujaa!

Mä tahdon, tahdon, tahdon sua rakastaa.

Pieni morsiusneito huutaa äitiään,

kaasot nenäliinaan pyyhkii silmiään.

Ja niin vaan nyt mä oon se morsian.

Mä tahdon, tahdon, tahdon sua rakastaa.

Kaksi vuotta saman katon alla

Facebook ilmoitti tänä aamuna että siitä on tasan kaksi vuotta kun muuttoauto lähti Lappeenrannasta kohti pääkaupunkiseutua ja minä muutin Matiaksen luo asumaan. Aika on mennyt aivan tajuttoman nopeasti ja paljon on tapahtunut tämän kahden vuoden aikana. Matias on ensimmäinen mies (isäni lisäksi!) jonka kanssa olen asunut saman katon alla ja alkuun kieltämättä hieman jännitti. Miten meidän yhteinen arki sujuisi ja tulisiko erimielisyyksiä hölmöistäkin pikkuasioista? Nopeasti kuitenkin huomasin että meidän yhteinen arki lähti alusta asti rullaamaan aivan uskomattoman sujuvasti. Etenkin nyt kahden vuoden jälkeen meidän arki on niin synkronoitua että kaikki toimii hyvin. Samalla muistetaan myös huomioida toisiamme arjen keskellä ja siksi yhdessäolo onkin niin ihanaa! <3

Kahden vuoden yhdessäasumisen kunniaksi tässä palasia meidän arjesta..

Meillä herätään joka aamu samaan aikaan ja lähdemme myös yhdessä töihin. Sillä aikaa kun minä meikkaan, Matias käy Oliverin kanssa ulkona.

Oliverin tultua taloon vannoin että ihmiset eivät voi olla koiran vanhemmat.. Nykyään Matias puhuu meistä Oliverin isinä ja äitinä enkä enää täysin teilaa sitä!

Meillä ei ole juurikaan minun tai sinun töitä. Se tekee joka jaksaa ja ehtii.

Matias on meistä se siistimpi osapuoli. Tai sanotaan niin että minä olen huonompi ylläpitämään perus siisteyttä kotona, mutta sitten kun innostun siivoamaan niin teen sen kunnolla! Onneksi Matias huolehtii perus siisteydestä ja täydennämme näin toisiamme sopivasti.

Meidän taloudesta löytyy tunteikas innostuja ja järjen ääni. Ette ikinä arvaa kumpi on kumpi!

Matiaksella on tapana piristää minua nappaamalla tanssiotteeseen kesken arkisten askareiden. Tiskikoneen tyhjääminen, pyykkien ripustaminen ja imurointi muuttuu hetkessä jännemmäksi muutaman tanssiaskeleen myötä.

Kuva: Jetro Stavén Photography

Menemme AINA yhdessä nukkumaan samaan aikaan. Poikkeus kuitenkin vahvistaa säännön: eilen illalla Matias jäi sohvalle katsomaan jääkiekkoa kun itse menin nukkumaan.

Viikonloput on parhaita kun on kunnolla yhteistä aikaa. Meillä on pizza-perjantai ja pihvi-lauantai, jotka on omaksuttu minun kotoa. Hyvä ruoka, parempi mieli!

Meillä on oikeasti samanlainen maku sisustuksen suhteen. Ensin luulin Matiaksen vain myötäilevän minun mielipiteitäni koska hänelle ei ole niin väliä, mutta ajan kanssa olen huomannut että myös Matias osallistuu sisustuksen suurien linjojen miettimiseen ja meidän maut kohtaavat uskomattoman hyvin! Pienen piiperrryksen ja sisustuskrääsän miettimisen Matias taas jättää suosiolla minulle.

Koti on maailman paras paikka. Välillä ehkä liiaksikin. Ulos lähteminen tuntuu alkuun aina niin vaikealta ja oma sohva houkuttelisi paljon enemmän! Kun saa lähdettyä niin ihmisten ilmoilla käyminenkin on tosi kivaa - ja sen jälkeen on taas entistä ihanampi palata kotiin.

Meillä osoitetaan rakkautta arjen keskellä. Välillä niinkin paljon, että mietitään onko tämä jo liikaa. Pussataan, halataan ja kerrotaan rakastavamme lukuisia kertoja päivässä!

Kuva: Jetro Stavén Photography

IHANA ARKI! <3

Miksi hän?

Kuten jo aiemminkin sanoin, joku saattaisi ajatella, että on liian hätäistä mennä kihloihin alle kahden vuoden seurustelun jälkeen. Höpö höpö sanon minä! Sen tietää kun on löytänyt sen oikean ihmisen, sen vain tuntee. Miksi sitten juuri hän on minulle se oikea?

Ihana arki - hän ottaa minut huomioon ja piristää arkea pienillä teoilla

Monet ihmiset elävät elämäänsä odottaen aina seuraavaa viikonloppua, lomamatkaa, juhlapyhää... Toki mekin odotamme innolla tulevia lomia ja juhlapyhiä, mutta pyrimme myös tekemään arjesta sellaista, että siitäkin voi nauttia. Tämä ei suinkaan tarkoita mitään isoja panostuksia, vaan lähinnä arjen pieniä asioita, jotka piristävät päivää. Se piristää kummasti kun voi herätä aamulla kahvin tuoksuun tai tulla töiden jälkeen siistiin kotiin, jossa odottaa ruoka valmiina. Toista voi myös piristää tuomalla kaupasta jotain yllätyksenä tai sanomalla jotain kivaa. Viimeksi viime viikolla Matias kävi kaupassa tekemässä ruokaostokset ja toi vielä yllätyksenä kukkia. Ihanaa!

Tuki ja turva - hän on luotettava ja aina tukena kun on vaikeaa

Meillä on tullut Matiaksen kanssa parin vuoden aikana jo monenlaista vastaan. Ollaan asuttu ensin eri maissa ja myöhemmin eri kaupungeissa. Meidän molempien elämässä on tullut vastaan monenlaisia muutoksia, ollaan muutettu uuteen kaupunkiin pois perheen ja ystävien luota, vaihdettu työpaikkaa ja hankittu meille kokonaan uusi perheenjäsen! Kaikki muutokset on olleet positiivisia, mutta silti ne stressaavat ja jännittävät.eteen tullessaan. On ihanaa tietää, että tapahtuipa mitä tahansa niin toinen on aina tukena, huonompinakin päivinä.

Avoimuus - hän puhuu tunteistaan ja on opettanut paljon tästä myös minulle

Kaikilla on huonoja päiviä, niin meilläkin molemmilla (okei, lähinnä minulla..). Tärkeintä on pystyä puhumaan asioista, koska jos ei kerro omista huolistaan toisille, syntyy helposti väärinkäsityksiä. Yleensä ajatellaan, että miesten on hankalaa puhua tunteistaan, mutta meillä tämä tuntuu menevän toisinpäin, sillä minä olen se joka ei saa sanaa suustaan kun on huono päivä. Tämä johtuu mahdollisesti siitä, että aikaisemmin en ole ollut sellaisen ihmisen kanssa, joka kuuntelee ja ymmärtää hölmöltäkin kuulostavia huolia. Olen kuitenkin Matiaksen kanssa oppinut paremmin puhumaan siitä, miltä minusta tuntuu ja miksi, koska tiedän että hän yrittää parhaansa mukaan ymmärtää ja auttaa.

Hauskaa yhdessä - hän on hauska, hölmö, hassu, ihana...

Meillä on Matiaksen kanssa samanlainen huumorintaju - ehkä yhtä omituinen. Hän onnistuu aina piristämään minua, vaikka olisin kuinka huonolla tuulella. Maailmasta ei löydy montaakaan tällaista ihmistä Matiaksen lisäksi, ainoastaan siskoni ja muutama ystäväni, joten kun löytää tällaisen ihmisen, kannattaa heistä pitää kiinni!

Tässä vain pieni osa niistä syistä miksi juuri hän on minulle se oikea ja miksi me mennään naimisiin. En olisi koskaan uskonut että löydän ihmisen jonka kanssa on näin helppo olla, mutta onneksi löysin! En voisi olla onnellisempi :)

Me kaksi

Ajattelin hieman avata enemmän aihetta, eli kuka (tai ketkä) tämän blogin takana ovatkaan..

Minä olen 23-vuotias neitonen Etelä-Karjalasta, Matias on minua kolme vuotta vanhempi. Olemme molemmat kotoisin Etelä-Karjalasta, ja siellä olemme tavanneetkin. Noin vuosi sitten muutimme kuitenkin töiden perässä pääkaupunkiseudulle ja täällä asustelemme edelleen.

Olemme olleet yhdessä tässä vaiheessa pari vuotta, ja alusta asti juttu on tuntunut oikealta. Aiemmin olisin ajatellut että kihlaus vajaan kahden vuoden yhdessäolon kuulostaa hätäiseltä, mutta meidän tilanteessa se ei tunnu lainkaan siltä - päinvastoin. Jos joku tuntuu oikealta niin tämä! Toisaalta, olemme tunteneet Matiaksen kanssa jo pidemmän aikaa, vuodesta 2011, joten toinen oli jo entuudestaan jonkun verran tuttu.

Oliver

Olemme molemmat sosiaalisia tyyppejä ja meillä on paljon kavereita, mutta vietämme myös paljon aikaa kotona. Helmikuussa 2015 meille muutti pitkän haaveilun jälkeen shetlanninlammaskoira Oliver, jonka kanssa myös osa vapaa-ajasta kuluu.

Itseäni kuvailisin melko äkkipikaiseksi innostuja-tyypiksi. Kiihdyn nollasta sataan hetkessä, välillä ehkä jopa hieman heppoisin perustein. Innostun myös asioista intohimoisesti aina hetkellisesti, viimeisimpiä innostuksia ovat olleet mm. Skip-Bo pelin pelaaminen puhelimella, aikuisten värityskirjat ja nyt viimeisimpänä luonnollisesti häiden suunnittelu.

 

Olemme Matiaksen kanssa hyvin samanlaisia, mutta toisaalta taas kuin yö ja päivä. Jaamme samat arvot ja mielipiteet tärkeissä asioissa, mutta pienistä asioista saamme väittelyn aikaiseksi useinkin. Ehkä tämä juuri osaltaan pitää kipinän yllä! Jos kuvailen itseäni äkkipikaiseksi, niin Matias on kaikkea muuta ja tasapainottaa minua sopivasti, eikä hermostu kaikista oikuistani. Ainoat asiat, mistä olen nähnyt Matiaksen hermostuvan, ovat urheilu ja törttöilijät liikenteessä!